Lautaset retkiastiastoon.

Puutyöprojektinamme valmistamme retkikäyttöön soveltuvan astiaston. Teimme sarjaan neljä lautasta liimalevystä, joissa päällipinta on vaaleaa koivua ja alapuoli lämpökäsiteltyä tumman ruskeaa koivua. Tämä värien vuorottelu yhdistyy myös muissa projektin tuotteissamme. Lautasissa on syvennys ja aukko, joka on paikka aiemmin sorvatuille mukeillemme.

Teimme lautaset CNC-jyrsimellä ja niistä tuli todella kivat! :) Piirrustukset oli nopeaa ja helppoa tehdä Surfcamilla. Kun vaan muistaisi, mitä arvoja piti mihinkin laatikkoon laittaa ja milloin piti painaa mistäkin. Ainakin postausta varten tarvitsisi olla ohje, jossa neuvotaan kohta kohdalta, mitä pitäisi tehdä. Kaikkea kun ei voi muistaa, vaikka moneen kertaankin tekisi.

Jyrsintä meni suuremmitta ongelmitta. Ainoa päänvaivaa aiheuttanut tekijä oli lämpökäsitelty puu, joka ei paikoitellen kestänyt jyrsintää. Haurautensa vuoksi puu oli mennyt hieman säleiksi lautasen pohjasta. Näytti siltä, kuin pohja olisi viiluista liimattua, minkä vuoksi jouduin tekemään hieman paikkailuja liimalla. Liimaus onneksi toimi ja raot pohjassa menivät umpeen.

Kuten tuosta ylhäältä oikealla olevasta kuvasta näkyy, jättää jyrsimen terä jyrsittiin taskuun pienet jäljet. Uria voi pitää pienenä yksityiskohtana tai sitten ne voi hioa pois. Itse päädyimme hiomaan jäljet pois, vaikka se ei ollutkaan aivan helppoa. Tätä CNC-jyrsimen ominaisuutta voi kuitenkin joissain töissä käyttää myös tarkoituksella tehokeinona. Jos käyttää pyöreäpohjaista tms. terää, saa jätettyä uria tarkoituksella. Tällä tavoin yksi opiskelijoista teki juustomuotin uritetun pohjakuvion - ja siitä tuli hieno!

Jätimme lautasissamme profiilin ja taskujen syvyyteen varoja 0,5 mm - eli olemattoman määrän. Paikoitellen jyrsin oli repinyt kohtia auki (hapero lämpökäsitelty puu, siinä vika), mutta suurimmassa osassa paikoista tuo puolikas milli oli vielä jäljellä. Reunat sai rapsittua pääosin käsin irti, osaa helpotin hieman puukolla. Aukkoon tein aloitusreiän pylväsporakoneessa ja loput lähtivät pois alajyrsimessä. Pyöristimme alajyrsimellä myös lautasten reunat. Ensin ajattelimme vain hioa reunat, mutta jyrsintä oli todellakin parempi vaihtoehto! Jyrsimällä reunoista tuli todella siistit ja ne antavat lautasille mukavan viimeistellyn ilmeen. Myös lautasen sisäosan reunat olisi voitu jyrsiä, mutta tällaiseen sokkona jyrsimiseen ei tällä kertaa rohkeus riittänyt. Niinpä hioimme nämä reunat käsin, hyvä tuli niinkin.

Lopuksi hiontaa ja hieman lisää hiontaa. Kuinkahan monta tuntia olen tänä vuonna pelkästään hionut? Aivan äärettömän monta tuntia. Toisaalta en pidä hiomista mitenkään tylsänä vaiheena, koska silloin voi istahtaa rauhassa pajan pöydän ääreen ja seurailla samalla muiden touhuja ja esimerkiksi pähkäillä ratkaisuja nuiden opiskelijoiden ongelmiin. Monta ongelmaa on tullut yhdessä ratkottua pöydän ääressä.

Hiominen on kuitenkin aikaa vievää, joten se on minusta parasta jättää pajapäivän viimeisille tunneille, jolloin oma työteho alkaa laskea ja ajatuksen juoksu hidastua. :) Ja kun sitten hyvin työnsä hioo ja viimeistelee, voi lopputulokseen ja tehtyyn työhön olla tyytyväinen. Harmillista vain, että nyt on niin kiire, ettei meinaa aika riittää tähän vaiheeseen! Olenkin jo monena viikonloppuna ottanut pienemmät työt mukaan kotiin ja hionut ne siellä. :)

Pintakäsittelynä perinteeksi muodostunut parafiiniöljy. Näistä lautasista tuli itse asiassa paremmat kuin ajattelin. Ja jos näitä ei halua käyttää suunnitellu tarkoituksessa, menevät ne myös esim. pienistä tarjoiluastioista. Lautasessa olevassa aukossa ei tarvitse myöskään aina pitää mukia, vaan siihen sopii myös jonkinlainen pieni kulho (esim. Arabian KoKo xs -koon kulho :D).  Aukon kohdalta saa myös lautasesta otettua hyvin kiinni, joten aukko sopii tähänkin tarkoitukseen. Monikäyttöistä!

ps. Hauskaa vappua! :)