Palikkalaatikko.

Palikkalaatikko valmistui viime viikolla. Seinät ehtivät olla jo pitkäänkin valmiina, mutta kokoaminen viivästyi kannen puuttumisen vuoksi. Siispä ryhdyin hommiin ja tekaisin laatikolle kannen. Kanteen tulevia aukkoa piti hieman pohdiskella enemmän, koska mielestäni laatikko on vain silloin oikeasti toimiva, kun palikka voi mennä sisään vain ja ainoastaan yhdestä ja oikeasta aukosta. Palikoiden kokoa ja muotoja tuli siis hieman miettiä, jotta tämä ehto toteutuu. Muotojen tuli myös olla selkeitä, mutta joku haastavakin muoto saisi joukossa olla. Ja tietysti muotojen tuli olla sellaisia, joista pystyisin valmistamaan sarjatyönä palikoita.

Muodoiksi valikoitui L-kirjain (laatikon saajan mukaan), kolmio, neliö ja ympyrä. Ensin valmistin palikat ja piirsin aukon ääriviivat palikoita apuna käyttäen. Sahasin aukot kanteen kuviosahalla. Suurin työ oli kuitenkin aukkojen viimeistely mittatarkoiksi viilaamalla ja hiomalla. Kärsivällisyyttä vaadittiin, kun palikoita piti mallata aukkoihin vähän väliä. Aukoista tuli hyvät, vaikka kolmion aukossa onkin pienenä kauneusvirheenä yhdellä sivulla pieni "notkahdus". Viimeistelin kannen reunat vielä alajyrsimellä tekemällä reunoihin pienet pyöristykset.

Kansi tuli kiinni seinien väliin kahden pyörötapin varaan. Tein tapit 6 mm pyörörimasta. Porasin kanteen reiät ja tapitusmerkeillä merkitsin seiniin kohdat rei'ille. Tapit liimasin vain kannen reikiin kiinni, jotta kansi liikkuu. Ennen lopullista laatikon liimausta, testasin puristimien kanssa, että laatikko varmasti toimii ja kansi on sopivalla kohdalla auetakseen. Tässä kansi retkottaa vielä laatikon sisälle, koska stopparia ei ole asennettu paikoilleen.

Kun kaikki täsmäsi, laitoin laatikon liimaukseen kehäpuristimien avulla. Jokaisessa kulmassa on yhden palasen lamelloliitos ja lisäksi pohjavaneri tukee rakennetta. Kun liimasaumat olivat kuivuneet, liimasin kannen stoppariksi pienen puupalasen.

Ennen pintakäsittelyä pyöristin vielä laatikon kulmat. Kulmat irvistivät hieman liimauksen jäljiltä, mutta hiontapöly näytti täyttävän nekin pienet raot. Pintakäsittelyksi laitoin parafiiniöljyn, jolloin tähän asti hyvin vaaleana pysyneestä rasiasta tulikin melko voimakkaan oranssin värinen. Ja sellainenhan se leppä on kaatamisen jälkeenkin, toki ei tässä aivan niin voimakasta oranssia väriä näy.

Lovileikkauksen teko oli niin mukavaa, että tätä harrastusta täytyy jatkaa kyllä kotonakin! :) Tästä vain seuraavaa työtä ideoimaan. Näissä alemmissa kuvissa näkyy hyvin kannen kiinnitysmekanismi, joka toimii erinomaisesti.

Palikoihin käytin kaikenlaisia jämäpuita kotoa ja tämänvuotisista töistä. Joukossa oli niin mäntyä, leppää kuin koivua. Maalasin palikat vesiohenteisilla maaleilla ja lakkasin ne lopuksi Kiva kalustelakalla. Palikoita olisi saanut olla laatikon kokoon nähden vielä hieman enemmän, mutta ehkä lelu olisi silloin hieman puuduttava lapselle. Laatikon pohjalle ajattelin kiinnittää vielä jossain vaiheessa palasen huopaa, jotta palikat eivät kolahda niin kovaa laatikon pohjalle. Samoin kannen stoppariin voisi laittaa suikaleen ohutta huopaa, jotta kansi ei rämähdä kiinni kovalla äänellä.

Laatikko on käynyt jo läpi tarkan laatutestauksen, kun serkkuni lapset kokeilivat laatikon toimivuutta. Haasteellisimmaksi palikaksi osoittautui L-kirjain, jonka saa aukosta osittain menemään laatikon sisälle väärässä asennossa. Siinä sitä pähkäilemistä sitten riittää, miten palikkaa tulisi kääntää, jotta koko palikan saisi aukosta. :) Palikkalaatikko on paras lelu ehkä yli vuoden ikäisille lapsille, joten lahjan saajan täytyy vielä hieman kasvaa ja odotella...