PCB Wizard ja yrityksiä suunnitella toimiva piirilevy.

Harmaita hiuksia ja päänsärkyä! Niitä on viime aikoina aiheuttanut hyvä ystävämme PCB Wizard. Ohjelma on periaatteessa hyvin yksinkertainen ja looginen, ainakin verrattuna viime vuoden kaveriniini Vertexiin. Sitä on helppo käyttää ja piirrettävät komponentit löytyvät melko kivuttomasti valikoista. Kuitenkaan järkeen ei käy se, miksi en osaa ohjelmalla piirtää piirilevyä toimivaksi. Kääntelimme ja vääntelimme palikoita, aloitimme alusta, poistimme ja lisäilimme taas reikiä ja reittejä uudestaan. Mutta ei, ei toimi. Aina jokin kytkentä bloggaa toisen ja seuraava taas kolmannen.Työn saaminen toimivaksi ilman hyppylankoja alkoi tuntua mahdottomalta.

Suurimmaksi ongelmaksi muodostui ohjelmointiliittimen kytkentöjen tekeminen. Jos sai serial IN ja serial OUT liitännät tehtyä, oli viimeisen kytkennän tekeminen miinuskiskolle mahdotonta. Jossain kohtaa meiltä menikin ohi se neuvo, että ohjelmointiliitin olisi kannattanut laittaa virtalähteen + ja - napojen väliin. Ei sitten oltu laitettu...

Piirtäminen alkoi kuitenkin edistyä merkittävästi sen jälkeen, kun hoksasimme hyödyntää vastusten väliin jäävän tilan. Vastusten välistä sai vedettyä useitakin reittejä puolelta toiselle. Itselle oli kuitenkin hankalaa hahmottaa aluksi se, että esimerkiksi vastuksen kokoa ei tarvitse tietää piirilevykuvassa tarkasti. Vastuksissahan on pitkät jalat, joten niistä saa tarpeen tullen tehtyä isojakin "siltoja", joiden ali voi vetää useitakin reittejä pirtalevyllä. Piirilevykuvaan piirretty vastus voi siis olla jalkaväliltään periaatteessa mikä tahansa. Saimme piirilevyn ennen viikonloppua melko hyvään vaiheeseen, mutta inhottavasti jäi mieltä kalvamaan, voiko kytkentämme koskaan toimia...

Viikonlopun yli aivot lepäsivät narikassa ja kaikki huomioni keskittyi golfiin ja Ryder Cupiin. :) Euroopan hienon voiton siivittämänä myös piirilevyn piirtäminen alkoi tuntua tiistaina taas mukavalta - tai ainakin tuntui siltä, että se voisi vaikka onnistua. Tänään piirsimmekin levyä koko iltapäivän ja saimme suunnitelman valmiiksi! Hieman silti epäilyttää, näinköhän olisimme kuitenkaan osanneet tehdä kaikki piirrokset oikein. Lopuksi vielä tiivistimme piirrosta niin, että siirsimme ledikytkennät muiden kytkentöjen yläpuolelle, jotta saisimme piirilevystä mahdollisimman kapean sen tulevan koteloinnin vuoksi.

Tänää laitoimme myös komponenttitilaukset menemään Step Systemsille. Perhosesta tuli kallis kuin mikä, mutta eipä mahda mitään. Vaikka yksittäiset komponentit eivät niin kalliita olekaan, muodostui niistä yhdessä melkoinen potti. Toki kalleimmat asiat: mm. liiketunnistin, muuntaja ja ledit muodostavat hinnasta suurimaan osan. Perhonen on köyhdyttänyt lompakkoa nyt noin 50 eurolla. Tässä vaiheessa onkin syytä toivoa, että otuksesta tulee hieno - ja että se myös joku päivä toimisi...