tiistai 5. helmikuuta 2013

Mitä nainen tekee teknisen työn luokassa?

Olen ollut sijaisena todella paljon viime vuosien aikana alakouluilla useissa eri kunnissa. Minun tietojani, toitojani ja osaamistani opettajana ei ole koskaan kyseenalaistettu matemaatikassa, liikunnassa, kemiassa ja fysiikassa tai missään muussakaan oppiaineessa - ei edes tekstiilityössä, vaikka olen opiskellut sitä peruskoulun kolmannella luokalla kokonaiset puoli vuotta. Mutta teknisessä työssä kohtaan epäilyjä lähes joka kerta teknisen työn luokkaan mennessäni.

Mitä nainen tekee teknisen työn luokassa? Osaat sä muka opettaa puukässää? Ootko muka ihan varma, ootko kysyny meidän opelta? Sä pilaat mun työn, et sä kuitenkaan tiedä, miten tää tehdään... 

Siinä esimerkkinä vain muutama kommentti, jonka olen oppilailta kuullut ennen kuin olen ehtinyt oikeastaan tehdä luokassa mitään. Ennakkoluulot on todella vahvassa ja niitä lisää varmasti se, että naisopettajien määrä on teknisessä työssä niin vähäinen. Luokanopettajista miehet on valjastettu teknisen työn opetukseen, usein senkin kustannuksella, etteivät he juuri muuta ehdikään opettaa. Toki naisiakin joukosta löytyy, koko ajan enemmän. Yläkoulun puolella naisten määrä on varmasti vähäisempi ja oppilaiden hyvin konservatiiviset asenteet ovatkin yleisiä - ei nainen voi opettaa teknistä työtä. 

Toki itse sen tiedän, että kyllä voi. Ainoa eteen tullut hidaste on ollut tähän mennessä se, että toisinaan kaipaisin hauikseen hieman lisää voimaa, jotta saisin miesten jäljiltä erinäisiä asioita (mm. puristimia tms.) auki. Mutta se nyt ei varsinainen ongelma ole.

Olimme aikanaan kaverini kanssa yläasteellamme ensimmäiset tytöt, jotka valitsivat teknisen työn valinnaisaineeksi. Näin ainakin huhu kertoi. En muista kohdanneeni silloin ennakkoluuloja, mutta ehkä opettajamme suhtautui meihin kuitenkin toisella tavalla. Hänellä oli aina aikaa näyttää, miten se sorvi toimikaan ja miten saatiin aikaiseksi sopiva hitsausliekki. Olimme ehkä hieman erityisasemassa. Moni arvelikin meidän todistusnumeroiden sisältävän pienen "tyttölisän". Sanoisin kuitenkin, että olimme molemmat todella taitavia oppilaita ja ansaitsimme saamamme numerot taitojemme perusteella. Nyt opettajan silmin vanhoja töitäni katsellessa, voin olla niistä ylpeä, sillä työt on huolellisesti tehty. Ehkä se onkin yksi tyypillisimmistä eroista tyttöjen ja poikien välillä: monet tytöt jaksavat keskittyä, tehdä huolellista ja tarkkaa työtä, sekä viimeistellä työt loppuun asti.
 
Olen itse kohdannut ennakkoluuloja, mutta näin on varmasti useilla miesvaltaisilla aloilla. Joukkoon pyrkivän naisen on usein oltava kymmenen kertaa parempi ja tehtävä kymmenen kertaa enemmän töitä, jotta sukupuoleen kohdistuvia ennakkoluuloja ei esiintyisi. Se tuntuu toisinaan aika epäreilulta. Toisaalta "väärän sukupuolen" edustaja saattaa myös saada osakseen paljon positiivista huomiota ja kehuja tehdessään jotain omalle sukupuolelle poikkeuksellista. Ehkä itse olen kohdannut enemmän jälkimmäistä.

Miksi naisia olisi sitten hyvä saada alalle lisää? Sukupuolella ei ole käsitöiden opetuksessa mielestäni suurtakaan merkitystä. Myös tekstiilityössä pärjää yhtä hyvin asiasta kiinnostunut mieskin. Usein käy kuitenkin niin, että ne koulun teknisen työn opettajat ovat kaikki miehiä. Yhdessä he pähkäilevät oppilaille kivoja töitä toteutettavaksi. Lopputuloksena on sitten sellaisia töitä, kuten pilkkionki, uistinrasia, puuauto ja työkalupakki. Vaikka pilkillä käyvät toki tytötkin, on tuon tapaisissa töissä vähintään miehinen vivahde. Vertailun vuoksi: en ole koskaan törmännyt teknisessä työssä joihinkin todella tyttömäisiin juttuihin. Ehkä teknisen työn opetuksessa kaivattaisiin toisinaan siis myös naisnäkökulmaa? Mutta tästäpä päästänkin siihen, millaisia töitä teknisen työn tunneilla ylipäätään tulisi tehdä. Tehdäänkö opettajan määräämiä töitä, vai kenties jotain omia juttuja? Siitä olenkin jo kirjoittanut aiemmin täällä (klik!)...

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Blogi on ollut joulun jälkeen tauolla, koska päivät ovat kuluneet gradua naputellen. Loppu alkaa kuitenkin jo häämöttää tässäkin pakollisessa pahassa, joten blogillakin on aikaa taas herätä henkiin! Paljon oli asiaa ja pohdiskeltavaa, joten kannattaa pysyä seurassa! :) 


2 kommenttia:

  1. Hei! Yritin kurkkia kuvista että opiskelitko Savonlinnassa. Ehkä joo! : D Olen itsekin ajatellut ottavani pitkän sivuaineen teknisestä. Yliopistolla et varmaan kokenut ennakkoluuloja naiseutesi takia? Ovatrko aineopinnot antaneet sinulle jotain ekstraa työnhaussa tai ylipäätänsä työelämässä? Eniten minua jännittää riittääkö minulla älli suorittaa aineopinnot. Minulta löytyy siis kiinnostusta enemmän kuin taitoa tai harrastuneisuutta teknisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, opiskelin! :D Suosittelen erittäin lämpimästi pitkää sivuainetta. Opinnot, sekä perus- että aineopinnot, olivat ehkä parasta, mitä mun opiskeluvuosina ylipäätään tapahtui! :) Sain opinnoista valtavasti lisää tietoa, innostusta ja taitoa työelämää varten. Opetan nyt teknistä ja koen olevani siitä aika hyvä. ;) Myös oppilaat ihmettelevät usein: "Miten sä ope voit osata tällaisia asioita..." :D Eli asenteet, joista tässä postauksessa aikanaan kirjoitin, ovat kyllä omassa työpaikassani muuttuneet hetkessä, jos niitä aluksi hieman ilmenikin.

      Meidän ryhmässä oli suurin piirtein puolet naisia ja puolet miehiä - sukupuolella ei ole väliä. Meidän ryhmässä oli opiskelijoita myös hyvin erilaisilla taustoilla. Toiset olivat olleet peruskoulussa teknisessä työssä ja toisilla ei ollut mitään kosketusta esim. isojen puuntyöstökoneiden käyttöön tai vaikka hitsaamiseen. Kaikki asiat kyllä opetetaan, mitään ei tarvitse pelätä. :) Opettajat on myös tosi mukavia ja päteviä, minkä takia opinnoista saa myös paljon irti. Sivuaineessa pärjää siis, vaikka aiempaa tietämystä ja osaamista ei olisikaan - tärkeintä on varmasti innostus, asenne ja halu oppia.

      Itse sain nykyisen työpaikkani osin sen vuoksi, että minulla oli teknisen työn pätevyys. Teknisen työn pätevyys on valttikortti naisvaltaisella alalla ja olen kuullut erittäin paljon kehuja rehtoreilta hyvästä sivuainevalinnasta. Luokanopettajana kaksoiskelpoisuus (LO ja AO) vaikuttaa tietysti merkittävästi myös palkkaan, joten jo senkin takia kannattaa jokin pitkä sivuaine jostain oppiaineest käydä - jos siis olet luokanopettaja. Eli sinne vaan! :)

      Poista