Hankalinta oli aluksi löytää sopiva virtamäärä, jotta molemmat hitsattavat kappaleet sulaisivat ja työskentely myöskin etenesi järkevällä nopeudella. Jalas on ainevahvuudeltaan huomattavasti jalkoja paksumpaa, joten sen sulattamiseen tarvitaan suurempi virta. Tällöin tulee kuitenkin varoa, ettei hitsatessa sulata esimerkiksi reikää jalkakappaleisiin. Lopulliseksi virtamääräksi tuli kokeilujen kautta 55 A.
Vaikka aiempien kappaleiden hitsaus onnistuikin TIGillä kohtalaisen hyvin, olivat nämä rungon saumat huomattavasti hankalampia. Ahtaisiin rakoihin oli hankala ulottua ja hankaluutta aiheutti myös se, ettei aina meinannut nähdä, mitä oli tekemässä. Myös hyvää hitsausasentoa oli todella hankala löytää. Välillä hitsasinkin vasemmalla kädellä, vaikka oikeakätinen olenkin. Olisi näppärää, jos osaisi käyttää molempia käsiä yhtä taitavasti...
On tässä tekniikassa vielä paljon harjoittelemista! Omista saumoistani osa on edelleen hieman turhan paksuja ja epätasaisia. Osa sentään on sinne päin. Olen toiveikas, koska kehitystä on sentään havaittavissa. :) Ja pääasiana pidän tässä työssä sitä, että saumat ovat kestäviä ja kelkka pysyy niillä kasassa. Tällä kertaa en myöskään saanut palovammoja ranteisiin, koska tajusin tunkea paidan hihat hanskojen sisälle. Kehitystä siis työturvallisuudessakin.
Nyt kelkan runko alkaa olla valmis. Seuraavina työvaiheina on puuosien kiinnitys runkoon ja puisen kahvan suunnittelu. Myös jalasten päähän ajattelimme jonkinlaista puukappaletta peittämään metallia, sillä tällä hetkellä nuo sojottavat jalasten kärjet ovat hieman vaarallisen näköiset. Pienenä hidasteena matkaan tuli se, että unohdimme kuivumassa olleet puut loman ajaksi hyllyyn lojumaan, ilman puristimia. Ne puut ei olleet loman jälkeen suoraa nähneetkään! Saa siis nähdä, saadaanko niitä oikenemaan vai pitääkö hakea kotoa lisää puuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti