torstai 19. kesäkuuta 2014

Nukkekodin tilannepäivitys.

Kiireistä on ihmisen elämä, kun ei ehdi blogiakaan päivitellä. Nukkekotiprojekti eteni vuoden aikana ihan hyvin, mutta silti harmillisen hitaasti. En olisi syksyllä uskonut, kuinka paljon tämä projekti vaatii pientä piipertämistä. Ja se on hidasta se. Mutta kyllä tämä valmistuu, joskus...

Tapetointiin käytin tapettiliimaa, jota jäi oman huushollin rempasta. Toimi tässä tarkoituksessa ihan hyvin. Joitakin nurkkia paikkailin erikeepperillä jälkikäteen. 


Yleisilmeeltään tästä nukkekodista tuli aika hempeä. Kerrankin sai valita tapetteja karkkiväreissä! :)



Nukkekodin ovissa oikaisin tällä kertaa muutaman mutkan. Valmisovet ovat kiva ja edullinen ratkaisu. Laatukin on minusta tässä tarkoituksessa aivan riittävä. Maalasin ovet laimennetulla valkoisella maalilla (mikälie jämäpurkki) ja lakkasin ne Kiva-kalustelakalla.


Talon lattiat käsittelin samoilla menetelmillä. Levitin maalin lattioihin superlonilla, jotta sitä ei tulisi liian paksu kerros. Lopputulos näytti koivuvanerilla todella kauniilta ja lakkaus viimeistelee pinnan niin, ettei se enää vanerilta näytäkään. :) Sisäkatot maalasin peittovalkoisiksi, ulkokatot mustiksi ja lopuksi lakkasin. Tuli myös käytännössä koettua se, ettei tätä lakkaushommaa kannata tehdä kiireessä miten sattuu sutien. Musta pohja paljastaa kaikki virheet ilkeästi... :/



Leikkelin tapetoiduista seinistä oviaukot ja ikkunat auki mattoveitsellä. Ei pitäisi hätiköidä ja hosua, koska tässäkin kohtaa tuli mokattua. Kerran veitsi lipsahti tapetin puolelle ja teki siihen inhottavan vekin. Tapettia ei tietenkään ollut enää sopivaa palasta jäljellä, joten naarmu on nyt vain paikattava värikynällä ja siedettävä se. Eipä se tosin tuolta näy, kun taloon laittaa kalusteet... Tapettien reunat taitoin ja liimasin seinän päätyyn, jotta huoneiden nurkissa tapetti ei jää kuprulle. Talon etulaita pitää sitten vain jotenkin listoittaa. Hmm...


Sitten viimein alkoi nukkekodin kasaaminen! :) Ovet liimasin paikalleen ihan erikeepperillä. Apuna toimi hyvin nuo pikkuiset nipsupuristimet. Itse rungon kasaaminen alkoi kehikon rakentelulla. Tässä suurena apuna oli kehäpuristin. Sitten jälkikäteen tosin tulin toisiin aatoksiin kasausjärjestyksestä...


Opistolta löytyvä senkkausterä oli sen verran leveä, ettei se mahtunut tuonne listoituksen väliin. Sen takia tein ruuvien kannoille upotuksen isommalla poranterällä. Tein avuksi tuollaisen pikkupalikan, jotta terä ei pääse lipsahtamaan liian syvälle. Aika simppeli juttu, mutta toimiva! :) Toki pientä repimistä on havaittavissa, mutta paklaan ja maalaan nuo kohdat jok tapauksessa piiloon.


Kasaus sujuisi joutuisasti, jos olisi kolme konetta käytössä. Kahdellakin menetteli, mutta yhdellä koneella olisi mennyt hermo. :D Sain kun sainkin rungon kasaan, eikä se edes pahasti vinotellut...


Vihdoin epätoivoinen vanerikasa alkoi näyttää jo talolta! :) Tuo päätykolmio on tuossa vain hämäyksenä, sillä se ei ole vielä kiinni paikallaan. Täytyykin pohtia, miten sen tuohon helpoiten saisi.


Kun kehikko oli valmiina, kiinnitin seuraavaksi väliseinät ja lattiat/katot paikoilleen. Porasin kattoihin nipussa reiät läpi, jotta väliseinät sijoittuisivat varmasti samaan kohtaan. Hieman hirvitti porata keskelle kattoa, mutta onneksi ei tullut mokailtua...


Kasausta varten tein apukappaleita, jotta huonekorkeus pysyi samana joka kohdassa. Pitkistä puristimista oli iso apu kasatessa. Muutama ylimääräinen käsi olisi tosin myös ollut tarpeen...


Nyt on sitten edessä lattioiden ja kattojen paklailua ja huoneiden listoitusta. Kuinkahan monta vuotta tässä talossa kestää ennen kuin listat ovat paikallaan...?


Tästä homma jatkuu sitten taas syksyllä! Haluaisin ottaa opiston kurssilla jonkun toisen projektin työn alle, mutta ehkä tätäkin pitää jatkaa vielä ensi vuonna aina silloin tällöin eteenpäin...