torstai 11. huhtikuuta 2013

Mukien sorvausta.

Tänä vuonna sorvaustyönä tuli tehdä jokin erikoissorvaustyö. Sorvauksessa tuli siis kokeilla jotain uutta tekniikkaa, kuten kopiosorvausta tai epäkeskosorvausta, tai tehdä esimerkiksi jonkinlainen mittatarkka sorvaustyö. Teemme parityönä puuprojektia, johon tulee astioita ja keittiövälineitä, joten päätimme yhdistää tähän projektiin sorvaustyömme. Sorvasimme molemmat kaksi mukia, joista oli tavoitteena saada samanlaiset. Sarin mukit ovat hieman pienempää mallia ja minun hieman suurempia.

Sorvausaihio on tehty lämpökäsitellystä puusta. Käytimme aihioon saamaamme hieman heikkolaatuisempaa lämpökäsiteltyä puuta, joten aihioon sopivaa puuta joutui etsimällä etsimään. Ottamalla soiron sieltä täältä, saimme kuitenkin riittävän kokoisen tukin tehtyä. Sorvasimme ensin koko aihion pyöreäksi lieriösorvauksena. Sen jälkeen sahasimme tukin neljään osaan.

Aihio kiinnitettiin pakkaan leukojen väliin. Merkkasin kynällä varmuuden vuoksi aihioon vielä turvaviivan, etteivät sormet menisi vahingossa pyörivän pakan puolelle. Merkkasin myös mukin pohjan kohdan. Tein viivojen väliin katkaisutaltalla uran siihen syvyyteen, mitä pohjan halkaisijan tuli olla. Sen jälkeen rupesin sorvaamaan mukin muotoa.


Vaikka olimme mitanneet aihion päähän 60 mm varoja, olisi tällainen kiinnitys vaatinut tilaa vielä lisää, koska oikeakätiselle sorvaajalle pakan päälle tuleva suojain oli pahasti tiellä. Siitä syystä sorvasinkin mukia paljon vasenkätisesti. Koska lämpökäsitelty puu on niin pehmeää, onnistui sorvaus ongelmitta näinkin.

Ensimmäisen mukin sorvaus meni nopeasti, koska tässä lopullisilla mitoilla ei ollut vielä niin suurta merkitystä. Seuraavan mukin kohdalla mittoja tuli tarkistaa vähän väliä. Hankalinta oli miettiä, kuinka paljon mukiin tarvitsee jättää varoja hiontaa varten. Koska lämpökäsitelty puu on niin pehmeää, ei siitä sorvaamalla saa kovin siistiä jälkeä, vaan sorvausjälki on hyvin rouheaa ja tikkuista. Tästä syystä jätin hiontavaroja hieman normaalia enemmän. Hioin mukin 100-320 hiomapapereilla ja lopuksi kiillotin pinnan vielä nahkalla.


Seuraavaksi mukiin porattiin oksaporalla mahdollisimman syvä onkalo. Porasin ensin hieman pienemmällä poralla ja sitten suuremmalla sen verran, mitä poralla pystyi (~60 mm) ja lopuksi vielä kaikkein suurimmalla oksaporalla n.30 mm syvennyksen. Poratessa on tärkeää huomioida oikeat kierrokset ja sopiva syöttönopeus. Liian pienellä syötöllä pora alkaa polttaa puuta ja sitähän me ei haluta. Itse porasin pienimmillä kierroksilla, mutta sopivan rivakalla syötöllä, jotta lastu lentää. Kun poraa kelaa takaisin päin, on hyvä muistaa, ettei kelaa aivan loppuun asti, jolloin pora irtoaa ja alkaa pyöriä aihion mukana... Itsellenihän ei käynyt näin kuin kolmesti.


Sitten vain loput pois sorvaamalla! Lämpökäsitelty puu oli ihanan helppoa sorvata pehmeytensä vuoksi. Sisäpuolen sorvauksesta hankalaa teki vain valtava pölyn määrä, mistä syystä oli melko hankalaa nähdä mitä sorvasi ja mistä kohtaa olisi vielä pitänyt ottaa lisää. Senpä vuoksi sorvia piti pysäyttää jatkuvasti, puhallella paineilmalla muki tyhjäksi pölystä ja jatkaa taas. Mukin sisuksen sorvasi kuitenkin todella nopeasti.


Lopuksi hioin mukin sisäpinnan hiomaparilla. Molempien mukien pohjiin jäi poran keskiöpiikin jälki ja muutenkin hieman porausjälkiä näkyviin. Koitin niitä hioa pois, mutta jotain sinne jäi kuitenkin. Muuten olen mukeihin tyytyväinen ja niistä tuli mielestä hyvin lähelle toistensa kaltaiset. Toki kädenjälki on näkyvissä. :)

Lopuksi katkaisin mukin pois aihiosta katkaisutaltalla, melkein loppuun asti. Jos aihiossa olisi ollut enemmän tilaa, mukin pohjasta olisi voinut tehdä koveran, jotta se pysyisi pystyssä paremmin. Kun tilaa ei ollut, piti tällä kertaa pohjasta tehdä suora, näin ensialkuun.


Sahasin mukin irti aihiosta ja porasin sen pohjaan pylväsporakoneessa oksaporalla syvennyksen. Tällöin mukeihin saatiin pohjaan kehä, jonka avulla mukit toivottavasti pysyvät pystyssä.


Mukien pintakäsittelynä perinteisesti parafiiniöljy, jonka myötä sävy muuttui hyvin toisenlaiseksi. Tässä väri näyttää kylläkin haaleammalta, mitä se todellisuudessa on. Näihin mukehin tulee CNC-jyrsimellä vielä jonkinlaiset vaaleat kannet päälle. Menevätpä sitten paremmin muussakin tarkoituksessa.



6 kommenttia:

  1. Hi Saaara,
    Cool project. What kind of lathe do you have?
    Best,
    Vickie W.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. It's a Finnish Manko lathe. It's old but works fine, just something wrong with the brake right now. It doesn't stop quick enough... This is a lathe model that can be found in almost all Finnish schools. :)

      Poista
  2. Tyylikkäitä mukeja! Tuttu juuri mainitsi, että hän on etsimässä alihankinta konepajaa Tampereelta. Hänellä on nmimittin muutamia työvaiheita, jotka täytyisi saada tehtyä. Kiva seurata näitä, kyllä teitä taitavia vain löytyy.

    VastaaPoista
  3. Todella hienoja! Meillä olisi työmaalla etsinnässä Mastercam Lathe sorvaukseen. Olisi semmoiselle nopeasti tarvetta. Pääsee sitten myös työstämään projekteja.

    VastaaPoista