keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Auton huollon ensiaskeleet.

Tästä seuraavasta asiasta minua kehotettiin olemaan kertomatta. Se mitä nyt paljastan, saattaa koitua tulevina vuosina omaksi kohtalokseni. Otan kuitenkin riskin, vaikka tämän asian paljastettuani saatan joutua keväällä vaihtamaan autoon renkaat, ihan itse. Saatan joutua jopa vaihtamaan autoon palaneen polttimon tai mittaamaan akusta jännitteen. Tämä kaikki sen vuoksi, että koneteknologian kurssilla huollettiin eilen autoa.

Huollon kohteeksi päätyi Jussin Volkswagen Vento vm.1997. Auton huoltoon liittyvät asiat oli jaettu kahden ryhmän kesken. Meille tuli tehtäväksi selvittää itse ja näyttää muille seuraavat asiat...

- laturin ja hihnan kunto, hihnan kireys ja sen säätö
- latausjännitteen mittaus yleismittarilla
- akkunesteen tarkistus ja akun kiinnitys
- polttimoiden vaihto
- sulakkeiden ja releiden vaihto
- lukkojen ja saranoiden voitelu
- tuulilasinpyyhkimies kunto ja vaihto
- auton tunkkaus ja tuenta
- renkaiden kunto ja vaihto
- vararenkaan kunto 




Akku kannattaa irrottaa sähköjuttuja rassatessa pois, jottei käy vahinkoa. Akusta jännitteen saa mitattua yleismittarilla - jos sitä osaa käyttää oikein. Mittarista täytyy valita 20V tuolta tasavirtapuolelta (DC) ja tuo punainen johto täytyy olla Volttien (V) kohdalla myöskin. Tällä kertaa akussa oli jännitettä sopivasti (13,58 V). Jonkin katsomani lähteen mukaan: jos akussa on jännitettä alle 13,2V tai yli 15V, on silloin jossain jotain pielessä.




Laturinhihna oli hieman hankalampi löydettävä asia, koska konepellin alta löytyi hihnaa moneen lähtöön. Jakopäänhihna, laturinhihna... ja se kolmas hihna(?). Käsityksemme mukaan tuo harmaa mötikkä on kuitenkin laturi ja sen vieressä oleva hihna se laturinhihna.

Hihnan kireyden voi tarkistaa painamalla sitä keskeltä alaspäin. Hihnan tulisi antaa periksi noin 5-10 mm. Liian kireä hihna aiheuttaa turhaa kulumista ja liian löysä hihna taas luistaa.

Sulakkeet ja releet löytyivät auton sisältä, kuskin puolelta jalkotilan yläpuolelta vasemmalta. Tästä rivistöstä palaneet sulakkeet on helppo tarvittaessa vaihtaa. Ohjekirjasta löytyy sulakkeiden (eli varokkeiden) järjestys rivissä vasemmalta oikealla ja myöskin sulakkeiden koot ampeereina. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy, että punainen sulake on palanut (lanka katki) ja turkoosi on vielä ehjä.


Tässä autossa polttimoiden vaihto oli tehty jopa mahdolliseksi. Ajovalojen polttimot löytyivät helposti kupujen takaa, vilkku oli sen sijaan hieman hankalemmassa paikassa. Molemmat olivat kuitenkin vaihdettavissa. Kuulemma uudemmissa autoissa polttimoiden vaihto saattaa sen sijaan olla lähes mahdotonta, koska polttimoihin ei yksinkertaisesti pääse käsiksi. Auto on siis pakko viedä huoltoon ja polttimon vaihdon hinnaksi saattaa tulla jopa 50 euroa.

Valmistautuessani tälle autotunnille, tuli netissä seikkailtua mm. monenlaisilla autoaiheisilla keskustelupalstoilla. Eksyin myös saasto.fi -sivustolle, josta löytyi monenlaisia säästövinkkejä myös auton omistajalle:

"Älä koske lamppuihin ja polttimoihin paljain sormin. Vaikka pesisit kätesi, niin sormissasi on kuitenkin vähän rasvaa sekä muuta likaa. Rasva palaa helposti kiinni tulikuumaan lamppuun, jolloin lamppu ylikuumenee ja palaa nopeammin loppuun. Kun vaihdat lamppua, käytä lampun ympärillä esim. nukkaamatonta kangasta. Näin toimimalla voit pidentää huomattavasti lamppujen ja polttimoiden käyttöikää. Muista tämä myös auton polttimoita vaihtaessasi." 

Vinkkejä löytyi myös tuulilasinpyyhkijöistä:

"Muista aina talvisin nostaa tuulilasinpyyhkijät pystyasentoon, mikäli autosi malli sen mahdollistaa. Tavallisin tapa rikkoa pyyhkijän sulat on repiä jäätyneet sulat irti tuulilasista." 

"Voit pidentää hieman tuulilasinpyyhkijöiden käyttöikää pyyhkäisemällä niiden pintaa hiomapaperilla muutamaan kertaan. Näin saat niihin uutta puhdasta pintaa joka pyyhkii paremmin kuin vanha ja likaantunut pinta."

Jussilla oli autossa esimerkilliset renkaat, sillä urien syvyys oli 4 mm. Pääuran (renkaan keskellä) tulisi olla talvella vähintään 3 mm ja kesällä vähintään 1,6 mm. Minimilukema on kuitenkin sellainen, jolloin renkaan pito on jo huonoissa olosuhteissa huomattavan heikko. Vesiliirron välttämiseksi suositellaan uran syvyydeksi kuitenkin 4-5 mm.


Renkaiden vaihtoon oli pajalla onneksi kunnon välineet. Eipä tarvitse hampaat irvessä vääntää pultteja irti, kun pelkkä kevyt painallus napista riittää ja pultti irtoaa. Sujuu renkaitten vaihto melkein kuin formulavarikolla! Oikeasti emme vaihtaneet renkaita, mutta irroitimme renkaan testiksi ja nähdäksemme sen takana oleviin osiin, mm. jarrupaloihin.


Laitoimme auton rengaspaineet vielä ohjekirjan mukaisiksi. Tässä autossa eteen suositeltu paine oli 2,3 ja taakse 2,1 baria. Tosin nyt kun tuota ohjekirjan sivua katson, niin tuossa allahan lukee, että talvirenkaiden paineiden pitäisi olla 0,2 baria enemmän... hups.


Toisella ryhmällä aiheena oli mm. öljyjen vaihto, suodattimien puhdistus ja sytytysjärjestelmä.


Sytytystulpat löytyivät hattujen alta. Sytytystulppia irrottaessa täytyy varoa, ettei kolosta pääse palotilaan roskia tms. Kiristettäessä tulee myös olla tarkkana, ettei tulppaa kiristä liikaa, jolloin kierteet voivat mennä pilalle tai koko tulppa voi hajota. Pelkkä käsin kiertäminen ei kuitenkaan riitä, vaan tulppa tulee kiristää paikalleen esim. kiintoavaimella.


Virranjakajakin löytyi! Virranjakotehtävää hoitavat pyörijä (vasemmalla) ja virranjakajankansi (oikealla). Nämä yhdessä antavat sytytystulpille jännitteen. Ja vielä Wikipedian sanoin: Sytytyshetkellä pyörijä yhdistää virranjakajan keskellä sijaitsevan navan johonkin kannen reunalla sijaitsevista navoista. Tästä jännitepulssi johdetaan tulpanjohtoja pitkin sytytystulpille. Selkeetä, enkä ees valehtele.


Ja auton huoltohan sujuu nyt sitten kuin heinänteko! No, ei suju, eikä suju heinäntekokaan. Paljon kuitenkin opin ja tunnilla heräsi jopa pieni kiinnostus aihetta kohtaan. Ehkä jatkossa jopa osallistun auton huoltoon, jos joku innostuu kotona meidän autoa rassaamaan. Ja jos joskus hätä yllättää tien päällä, niin osaan tehdä ainakin jotain. :) Ainakin lisätä öljyä, vaihtaa sulakkeen ja ehkä jopa polttimon.

Tällä tunnilla yhdistyivät hyvin käytännön asiat meille aiemmin pidettyihin luentoihin. Kun auton sielunelämästä ei ole mitään aiempaa käsitystä, toimii tällainen opiskelutapa erinomaisesti. Ensin opetellaan perusasiat teoriassa ja sitten katsellaan, mistä kyseiset osat voisivat löytyä oikeasta autosta. Meillä on ryhmässä hyvä ilmapiiri ja ryhmässä on mukava opetella asioita myös sen vuoksi, että kaikilla (jopa minulla) on aina kuitenkin jotain kokemuksia, toisilla enemmän ja toisilla taas (aika paljon) vähemmän. :) 

1 kommentti:

  1. Heya i am for the first time here. I found this board and I find It really useful & it helped me out much. I hope to give something back and help others like you aided me.

    VastaaPoista